Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3349 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 25.01.2024 16:04 Viestin aihe: |
|
|
Heilurin kannattaisi tutustua nykyisiin hakkuuohjeisiin eikä elää viime vuosituhannen puolella, haavat raidat ja etenkin järeät haavat ja kaikki pystyyn kuivuneet jätetään aina hakkaamatta, lisäksi lähes joka leimikossa tehdään järeistä huonolaatuisista havu-ja lehtipuista pitkiä 4-5m kantoja kelottumaan,
riistatiheiköt taimistonperkauksissa ja hakkuualueelle jätettävät jättöpuuryhmät ovat tätäpäivää.
Ainakaan omilla alueilla ei yhtään tervettä sahauskelpoista järeää pölliä mene hakkeeksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35487
|
Lähetetty: 25.01.2024 16:08 Viestin aihe: |
|
|
No käyppä katsomassa aukkoja, kyllä ne ovat ihan sileitä.
Johtuu toki pitkälle siitäkin ettei keskenkasvuisiin puupeltoihin ehdi kasvaa vanhaa puuta.
Siellä missä vanhaa metsää hakataan lähtee haapa ja lahopuu poltettavaksi, eivät nuokaan kuvan puut ole tyhjästä tulleet. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peto Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 10355 Paikkakunta: Tre/P-pohjanmaa.
|
Lähetetty: 25.01.2024 16:33 Viestin aihe: |
|
|
Luonnonsuojelu on selvästi mennyt liian pitkälle, kun säästöpuuryhmät on jo niin isoja, ettei heiluri tunnista niitä aukon puiksi _________________ Vaikka muu häviää, niin metsästys jää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35487
|
Lähetetty: 25.01.2024 16:48 Viestin aihe: |
|
|
Peto kirjoitti: | Luonnonsuojelu on selvästi mennyt liian pitkälle, kun säästöpuuryhmät on jo niin isoja, ettei heiluri tunnista niitä aukon puiksi |
Niin, kolme koivua ja yksi koneen runnoma pökkelö nurin auratulla kynnöksellä.
Joskus näkee kyllä männikkökankaalla asialliset siemenpuut. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3349 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 26.01.2024 00:24 Viestin aihe: |
|
|
Heiluri ei ole tainnut käydä lähivuosina millään hakkuukohteella, metsien sertifiointikin edellyttää ko. jättöpuiden ja tietyn määrän ja tietyn kokoisten jättöpuuryhmien jättämistä hakkuualueelle. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35487
|
Lähetetty: 26.01.2024 05:07 Viestin aihe: |
|
|
EIVA kirjoitti: | Heiluri ei ole tainnut käydä lähivuosina millään hakkuukohteella, metsien sertifiointikin edellyttää ko. jättöpuiden ja tietyn määrän ja tietyn kokoisten jättöpuuryhmien jättämistä hakkuualueelle. |
Kuule, täällä on tuoretta aukkoa kohta enemmän kuin metsää, että kyllä, kyllä aukkoja saa katsella ihan v...kseen saakka.
Ne on kuule ihan erinäköisiä auki revittyjä murrokkoja kuin "metsäammattilaisten" höpinöissä. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3349 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 26.01.2024 12:05 Viestin aihe: |
|
|
Muutama fakta vaikkei se tänne kovin hyvin sovikkaan.
Aukoille nykyään jätetään omasta mielestäni jo paikoin vähän liikaakin jättöpuusaarekkeita, vähempikin mielestäni riittäisi, keskim. jokaiselle ha:lle jää satojen eurojen edestä arvokasta käyttöpuuta.
Aukkoja ei ole koskaan ollut enempi kuin metsää eikä tule olemaan,
ainakin reilut 50 v. puuta on ollut joka vuosi enempi kuin edellisenä vuonna ja tulee olemaan, asiaa ymmärtämättömät ovat ainakin saman ajan puhuneet metsien loppumisesta.
Ehkä osittain tai kokonaan elantonsa metsästä saavan ei kannata kasvattaa yli-ikäisiä metsiä Heilurin ihailtavaksi vaan kun kasvu alkaa hiipua ja ilmenee lahovikaisuutta, hyönteistuhoja ym. vastaavaa kannattaa metsä pistää rahoiksi ja laittaa uutta kasvamaan näin edistetään yhteiskunnan pyörien pyörimistä.
Nähdäkseni luonnonsuojelun alaisia metsiä on Suomessa jo riittävästi.
Nykyisten taimikonhoito-ja hakkuuohjeiden ansiosta Suomen metäkuva muuttuu lähivuosina aivan ratkaisevasti luonnonsuojelun suuntaan.
Mielestäni taloudellisessa mielessä jatkuvakasvatus on käyttökelpoinen tietyissä tarkoin valituissa kohteissa, laajassa mittakaavassa se aiheuttaa
maapohjan köyhtymistä, merkittävästi lisääntyvät hakkuuvauriot ja
lisääntyvät lahovikaisuudet yhdessä kohoavien korjuukustannusten kanssa jättää tuoton selvästi hyvin hoidettua metsää heikommaksi.
Suuri osa alueen kasvuenergiasta menee alikasvoksen ravinnoksi josta ei monikaan runko ikinä saavuta edes "sellukepin" kokoa ja on pois
kasvatettavan puuston enrgiasta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jopelius Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Maa 2023 Viestejä: 450
|
Lähetetty: 26.01.2024 16:00 Viestin aihe: |
|
|
EIVA kirjoitti: | Muutama fakta vaikkei se tänne kovin hyvin sovikkaan.
Aukoille nykyään jätetään omasta mielestäni jo paikoin vähän liikaakin jättöpuusaarekkeita, vähempikin mielestäni riittäisi, keskim. jokaiselle ha:lle jää satojen eurojen edestä arvokasta käyttöpuuta.
Aukkoja ei ole koskaan ollut enempi kuin metsää eikä tule olemaan,
ainakin reilut 50 v. puuta on ollut joka vuosi enempi kuin edellisenä vuonna ja tulee olemaan, asiaa ymmärtämättömät ovat ainakin saman ajan puhuneet metsien loppumisesta.
Ehkä osittain tai kokonaan elantonsa metsästä saavan ei kannata kasvattaa yli-ikäisiä metsiä Heilurin ihailtavaksi vaan kun kasvu alkaa hiipua ja ilmenee lahovikaisuutta, hyönteistuhoja ym. vastaavaa kannattaa metsä pistää rahoiksi ja laittaa uutta kasvamaan näin edistetään yhteiskunnan pyörien pyörimistä.
Nähdäkseni luonnonsuojelun alaisia metsiä on Suomessa jo riittävästi.
Nykyisten taimikonhoito-ja hakkuuohjeiden ansiosta Suomen metäkuva muuttuu lähivuosina aivan ratkaisevasti luonnonsuojelun suuntaan.
Mielestäni taloudellisessa mielessä jatkuvakasvatus on käyttökelpoinen tietyissä tarkoin valituissa kohteissa, laajassa mittakaavassa se aiheuttaa
maapohjan köyhtymistä, merkittävästi lisääntyvät hakkuuvauriot ja
lisääntyvät lahovikaisuudet yhdessä kohoavien korjuukustannusten kanssa jättää tuoton selvästi hyvin hoidettua metsää heikommaksi.
Suuri osa alueen kasvuenergiasta menee alikasvoksen ravinnoksi josta ei monikaan runko ikinä saavuta edes "sellukepin" kokoa ja on pois
kasvatettavan puuston enrgiasta. |
Täyttä asiaa EIVA:lta..
Suomalainen yksityismetsien metsänhoito on pääosin monimuotoista ja tuottaa hyvin kasvua. Kuten yllä jo todettiin niin Suomen metsäpinta-ala ja puumäärä on edelleenkin ja vuosi vuodelta lisääntymässä.
- onhan se ymmärrettävää että suurin osa omistajista haluaa metsiensä kasvavan ja tuottavan mahdollisimman hyvin.
- paljon puhuttu metsien hiilinielu on meillä kasvanut jo ainakin puolen vuosisataa..siis lähes yhden kasvukierron ajan.
Edelleenkin metsän kasvua = puun tuottoa tukeva metsänhoito on kaikkein parasta ilmastopolistiikkaa.
- se on hyvä myös riistan kannalta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35487
|
Lähetetty: 26.01.2024 16:22 Viestin aihe: |
|
|
EIVA kirjoitti: | Muutama fakta vaikkei se tänne kovin hyvin sovikkaan.
Aukoille nykyään jätetään omasta mielestäni jo paikoin vähän liikaakin jättöpuusaarekkeita, vähempikin mielestäni riittäisi, keskim. jokaiselle ha:lle jää satojen eurojen edestä arvokasta käyttöpuuta.
Aukkoja ei ole koskaan ollut enempi kuin metsää eikä tule olemaan,
ainakin reilut 50 v. puuta on ollut joka vuosi enempi kuin edellisenä vuonna ja tulee olemaan, asiaa ymmärtämättömät ovat ainakin saman ajan puhuneet metsien loppumisesta.
Ehkä osittain tai kokonaan elantonsa metsästä saavan ei kannata kasvattaa yli-ikäisiä metsiä Heilurin ihailtavaksi vaan kun kasvu alkaa hiipua ja ilmenee lahovikaisuutta, hyönteistuhoja ym. vastaavaa kannattaa metsä pistää rahoiksi ja laittaa uutta kasvamaan näin edistetään yhteiskunnan pyörien pyörimistä.
Nähdäkseni luonnonsuojelun alaisia metsiä on Suomessa jo riittävästi.
Nykyisten taimikonhoito-ja hakkuuohjeiden ansiosta Suomen metäkuva muuttuu lähivuosina aivan ratkaisevasti luonnonsuojelun suuntaan.
Mielestäni taloudellisessa mielessä jatkuvakasvatus on käyttökelpoinen tietyissä tarkoin valituissa kohteissa, laajassa mittakaavassa se aiheuttaa
maapohjan köyhtymistä, merkittävästi lisääntyvät hakkuuvauriot ja
lisääntyvät lahovikaisuudet yhdessä kohoavien korjuukustannusten kanssa jättää tuoton selvästi hyvin hoidettua metsää heikommaksi.
Suuri osa alueen kasvuenergiasta menee alikasvoksen ravinnoksi josta ei monikaan runko ikinä saavuta edes "sellukepin" kokoa ja on pois
kasvatettavan puuston enrgiasta. |
Eli joku 45 vuotias puusto pitää hakata aukoksi, sehän on vasta kasvuikäistä, miten siinä nurinmyllätyssä aukossa toteutuu luonnon monimuotoisuus?
Tuohan on ihan löysää lätinää... _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
TA Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Huh 2014 Viestejä: 2383
|
Lähetetty: 26.01.2024 18:14 Viestin aihe: |
|
|
Sitä myydään mitä ostetaan ja kiertoaika ja korkotaso määrittää paljolti milloin ja minkä kokoisena kannattaa myydä. Isommasta puusta voi toki saada enemmän rahaa mutta ei se välttämättä ole kannattavampaa.
Taivaanrannan maalarit ja tuulimyllyn lämmittäjät voi sitten kasvatella omiaan kuten haluavat. Ilmaiseksi saa katsella sellaista maisemaa mikä sattuu missäkin olemaan. _________________ Eksyvä ei tietä kysy |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jalmari Kolu Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2012 Viestejä: 169
|
Lähetetty: 26.01.2024 18:21 Viestin aihe: |
|
|
Yleensä metsien käytön parhaat asiantuntijat ovat niitä jotka eivät metsää edes omista. Tai eivät metsissä liiku kuin ainoastaan kansallispuistoissa.
Samaten kerrostalossa on hyvä moittia puunpolttoa, unohtaen sen että kaukolämmöstä enenevä osa tuotetaan uusiutuvalla puuenergialla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3349 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 26.01.2024 18:59 Viestin aihe: |
|
|
Sellainen jolla on euroilla merkitystä kannattaa laskea tarkkaan missävaiheessa on taloudellista pistää kasvunsa lähes lopettanut kuusikko tai koivikko rahoiksi.
Etenkin puutavarafirmat laskevat hyvin tarkkaan milloin metsikkö on riittävästi ehtoopuolella jolloin hyvän kasvun kautta saatava tuotto on oikea-aikaisesti hakatussa metsässä suurempi kuin hakkuukypsän metsän kasvattaminen jossa kasvun osuudesta yhä suurempi osa menee sieni-ja hyönteistuhojen takia energiapuuksi.
Pääsääntöisesti firmojen metsien puuston ikäjakautuma on optimaalinen kasvun kannalta, oikea-aikaisilla taimikonhoitotoimenpiteillä ja lannoituksilla
(tuhka ja typpi) varmistetaan maksimaalinen kasvu/tuotto. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jalmari Kolu Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2012 Viestejä: 169
|
Lähetetty: 26.01.2024 19:00 Viestin aihe: |
|
|
+1 |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35487
|
Lähetetty: 26.01.2024 19:40 Viestin aihe: |
|
|
Jalmari Kolu kirjoitti: | Yleensä metsien käytön parhaat asiantuntijat ovat niitä jotka eivät metsää edes omista. Tai eivät metsissä liiku kuin ainoastaan kansallispuistoissa.
Samaten kerrostalossa on hyvä moittia puunpolttoa, unohtaen sen että kaukolämmöstä enenevä osa tuotetaan uusiutuvalla puuenergialla. |
No, onneksi olen ihan alaa opiskellut, asun maalla ok- talossa ja liikun paljon metsissä, ja lämmitän puulla.
Siksipä ihmettelenkin virallisten puheiden ja karun todellisuuden ristitiitaa metsänhoidossa. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jalmari Kolu Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2012 Viestejä: 169
|
Lähetetty: 26.01.2024 20:24 Viestin aihe: |
|
|
No metsänhoidollisessa keskustelussa kannattaa myös muistaa puun hintakehitys. 70-luvulla hehtaarin päätehakkuu tuotti yli vuoden palkan verrattuna palkansaajan ansioon. Nyt se tuottaa kolmen kuukauden palkan.
Samaten teollisuuden kilpailukyky on heikentynyt roimasti verrattuna 80-luvun kulta-aikoihin jolloin vientiin voitiin laittaa reippaalla hinnalla kaikki mitä sen aikaisilla menetelmillä saatiin tuotettua. Nyt tilanne on kovin toinen. Paperin kysynnän romahdettua viedään enää sellua ja sahatavaraa. Molempien jalostusarvo on matala, samaten rahtikustannus ulkomaille korkea.
Metsänhoidossa on tehty virheitä. Sitä ei kukaan ammattilainen kiistä. Mutta mikä olisi kansantaloutemme tila jos metsiä ei käytettäisi tai otettaisiin esimerkkiä esim. Tsekin tasavallasta jossa laki kieltää alle 100 vuotiaan puuston päätehakkuun? Tai Saksasta tai Kanadasta jossa yksipuolinen metsänhoito on tuottanut valtaisat metsätuhot ja romahduttanut omaisuuden arvon?
Nykyinen metsänhoito on kestävällä pohjalla. Puustopääoma kasvaa koko ajan. Toki itsekin olen sitä mieltä että ekologisten arvojen suhteen on herätty hiukan myöhässä ja maisemallisten hakkuumenetelmien suhteen myös.
Metsälakia uudistettiin 2015 ja nykyinen antaa omistajalle vapauksia enemmän. Mutta se heijastuu toki mm. Valtion metsäomaisuuden hoitoon, jossa eduskunta on asettanut kovan tuotto-odotuksen. Nämä kaksi asiaa johtavat siihen että päätehakkuualat kasvavat. Samaten korjuukalusto ja sen kustannus toimittiimpa kenen maalla vaan eivät mahdollista pieniä työmaita, vaan on tehtävä kovalla volyymilla jotta urakoitsija saa kaluston maksettua ja leivän vielä pöytään.
Itse toivoisin että metsälaki palautetaisiin vanhan lain henkeen, eli läpimittarajat uudistamiselle ja toki jokainen joka metsää omistaa toivoisi puunhinnan olevan sillä tasolla mihin sen indeksiin sidottuna pitäisi ollakin.
Itsellänikin on jonkunlaista koulutusta asiaan. Kokemusta myös ihan moottorisahan kahvoista Yliopiston oven kahvaan. Ja arvostan Suomalaista luontoa korkealle ja pyrin omissa toiminnoissani huomioimaan jatkuvuuden taloudellisten arvojen lisäksi. Mutta joudun silti toimimaan markkinatalouden ehdoilla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|