Mitä syödään metsällä/metsässä

[Loikka]

Heräsi idea tuolta toisesta aiheesta...

Mitä porukka syö ja tekee metsästysreissuilla? Itse suosin reissuilla metodia -sitä syödään mitä metsä antaa. Toki on tullut muutakin ruokaa metsään ja reissuille kannettua kuin pelkkää riistaa. T

Tuo ruuanlaitto on vaan niin pirun mukavaa puuhaa ja kun tykkää hyvästä ruuasta metsällä niin miksi sitä ei siellä myös tekisi siellä.

Hirvijahdissa syksyllä valmistuu usein päivän päätteeksi majalla hirveä eri muodoissa. Pari esimerkkiä, hirvikäristys, sinihomejuustoinen hirvi, chilihirvi, karjalanpaisti hirvestä (laitetaan aamulla leivinuuniin muhimaan), hirvikeitto ja joskus myös tulee liekitettyä hirvenmaksaakin tehtyä... Yleensä kotiseudun mettästysmajalla pöydät notkuu vielä kalasta (siika, lohi ja muikku) eri jalostusmuodoissa.

Lintujahdissa tuli mm viimesyksynä tehtyä mm. autiotuvalla kermainen teeripata perunamuussilla, Pekoniteertä + keitetyt perunat ja porkkanat.

Pitää kaivaa tänne kuvia noilta mettästysreissuilta joissa on ruokaa tehty metsässä/kämpällä...

Haahkajahdista jokunen vuosi sitten:



Kokkimme (En itse) vääntää hirvikäristyksen tapaista porukalle.

Viimeksi tuli luolajahdissa syötyä erittäin hyvä ateria metsässä. Meny sisälsi: Lohkoperunat, peuranfilettä ja punaviinikastike... Päivän jo hämärtäessä medium peuranfile kyseisillä lisukkeilla maistui taivaalliselta...

Mites muilla? Minkälaista jälkeä tulee?

[Juha]

Knorrin Carbonara. Ei edes rakovalkea laavun edessä muuta sitä makua
yhdeksäntenä päivänä...

[susihiisi]

[Mippi]

Hirvikäryä talvella ko ei sula reppuun, kesäällä suolaläskiä, silavaa, kyröläistä, makkaraa, pekonia ja lihamureketta. Lisukkeena pottua ja rukiista. jälkiruokana useasti lettuja..taikina tehdään kotona pulloon.
_________________
Eihän sitä kukhan jaksa...

[Loikka]

Vaatiihan se tietty pientä vaivaa tuo kokkailu eräreissuilla...

Kumminkin usein on niin helposti järjestettävissä nuo puitteet, että näen vaivanarvoiseksi. Yleensä on joku tukikohta jossa on mahdollisuus tehdä kunnolla ruokaa. Hommahan muuttuu sitten jos lähtee vaeltamaan viikoksi korpeen ja pitää kantaa viikon "lisukkeet" matkassa.

Riippuu aina kantomatkasta mitä ruuanvalmistusreperttuaaria kehtaan kantaa mukana. Pienimmillään selvitään trangian paketilla ja suurimmillaan on ollut matkassa metrin levyinen paellapannu kaasupolttimineen. Yleensä hyvin yksinkertaisillakin välineillä saa tehtyä todella hyviä ruokia. Mausteet joita itse tykkään käyttää ei paina paljon, kastikkeita saa suhteellisen valmiina (lisää vain vesi) tyyppisenä. Silloin kun kulkuneuvolla pääsee alta kilometrin päähän tukikohdasta niin rojun ja romppeen märällä ei ole juurikaan merkitystä.

Hyvä ruoka, parempi mieli

[speedhead]

Vähälläkin vaivalla voi saada gourmeeta. Esimerkiksi maksaa viipaloituna ja marinoituna repun pohjalle muovipussiin, paistetaan nuotiolla tikussa tai halstarissa. mmmmm..... yksinkertaista kuin makkaran paisto.

[petra]

mehtäläisen evväitä työ syöttä siellä tien vieressä:myö tilattaan tuonne perukkaan chez dominiquesta evväät täyvellä kattauksella!!Eikait sitä vähemmällä metälle Voe helevett1 teijän kans
_________________

[petra]

En ymmärrä miten joku jaksaa kantaa metälle tuommosen määrän tavaraa!?Tai sitten ei olla kun pitkää viikonloppua viettämässä metästysseuran kodalla/kämpällä ja mersu hyrisee 5 metrin päässä ja luullaan olevamme erällä Mutta mukavaa se on se pitkän vkl:n viettäminenkin....ja vielä kun ois naisia...
_________________

[Loikka]

[petra]

[esteri]

Omille riistamaille olemma kätkeneet lähestulkoon kaikille autiotuville/laavuille paistinpannun.
Gurmeeta tulee niin kalasta kuin lihasta, tilanteen mukaan. Reppuun suolaa, sipulia,voita, läskiä,mausteita ja leipää (ja vähän "virvokkeita"). Loppu onkin sitten itsestä kiinni.
Yleensä ollaan ähkyyn päästy...

[petra]

[Koukkupolovi]

Teetä, leipää, kuivalihhaa, savuläskiä, sokeria, suolaa, harvemmin kahvia, juustoleipää/juustoa- Koskenlaskija on hyvää- joskus 4-viljaa tai kauraryynejä pikkupussissa ja malliksi viinaksia, kuten 60% Dynamitea, 54% Peqoulia tahi muuten tömäkkää. Täälläpäin kun lantinkivettä on järvissä ihan rannasta pittäin. Tämä siis useamman päivän retkelle.
Parin päivän reissussa lihapuolta edustaa kotona aiemmin tehty käristys tai karjalanpaisti pakasterasiassa. Saatua riistaa sitten syödään saalismäärän tai tarpeen mukaan. Ja justiin kun on loppuviikosta vauhtiin päässy, soitetaan kotuva, että äkkiä pois, täällä on sinun hommasi tekemätä!!
_________________
Hoc iam omni varietate caret.

[Korpisusi]

Kyllä se evästys riippuu aina reissun luonteesta, kestosta ja vuodenajasta. Säilyvyys ratkaisee. Vaellussapuskat ovat lähes poikkeuksetta valittu painon ja maun kompromisseilla. Melko usein ne ovat pasta / riisilinjaa kuivatun jauhelihan tms kanssa. Tosin on sitä vaellusreissulla paistettu pizzaakin nuotiolla kun haluttiin vähän "kurmeeta".

Lyhyemmille reissuille otataan sitten paremmat sapuskat, kun painolla ei ole väliä, eikä ruokia tarvitse kantaa päiväkausia rinkassa. Tässäkin tietysti säilyvyys ratkaisee. Metsästysreissuilla ruoka on yleensä nopeasti valmistettavaa, koska silloin itse metsästys on pääasia, siis päiväreissuilla. Pitemmillä metsästysreissuilla ruoka on kuitenkin yleensä parempaa kuin vaellusreissuilla, sillä painoon ei tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota. Auto on kuitenkin jossain kohtuumatkan päässä.

Maku on tärkeää olipa ruoka mitä tahansa, sillä hyvä ruoka virkistää mieltä kummasti metsäoloissa. Siksi homejuustot ja valkosipulit yms. ovatkin lähes aina mukana, joskus tosin kuivattuina.

Iltaisin kuitenkin on aina se pääateria, jolla tehdään jotain parempaa ja valmistuskin saa kestää pitemmän aikaa. Lounas syödään yleensä vauhdikkaammin, jotta päästään taas kiinni itse pääasiaan vaeltamiseen tai metsästykseen.

"Viihdereissut" ovatkin sitten luku sinänsä ...

[susihiisi]

On noita eräfeikkiruokia joskus tullut väännettyä. Eli kunnon keittiössä esivalmistelut ja pakkaamiset. Posliinit ja kristallit kuljetuslaatikoihin. Kuljetus jo aiemmin pystytetylle kotalaavulle. Siellä valmiiksi tehdyn keiton lämmitys. Pihvin paisto kuusenoksien sisään piilotetulla kehäpolttimella ja juustoleipäjälkiruoka avotulella. No syöjät tietysti ihmettelevät miten täällä keskellä mettää...

Työstä käy. Jotkut tekevätkin työkseen.
_________________
Joka sialle joulu koittaa.