Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
IR Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Jou 2004 Viestejä: 158 Paikkakunta: Suomen suurin kala
|
Lähetetty: 21.12.2007 17:11 Viestin aihe: Nitraus |
|
|
Yep, eli nyt kun on aseprojekti meneillään. Niin ajattelin että onkos sinistyksen lisäksi muita pinnankäsittelyvaihtoehtoja?
Netistä lueskelin tälläisestä kun nitraus, joka on ilmeisesti kova pinnoite, joka estää korroosiota?
Eli kun aihiona on Tikka M690+lotharin piippu, niin voiko nuo nitrata/toisinsanoen onko nitrauksella mainittavaa hyötyä sinistykseen nähden? Ja millaisista hinnasta puhutaan?
Ei sitä että sinistys huono olisi, yksikään aseista ei ole mainittavaa ruostevauriota saanut 20 vuoden aikana. Korkeintaan haalistunut hieman.
Ja voiko esim lukon nitrata? Vai pelkästään lukkorungon? Entäpä piippu, lueskelin foorumia ja ymmärsin että piippu nitraantuu samalla sisältäkin, jolloin ilmeisesti kitka on pienempi?
Asiallisia kommentteja/keskustelua kiitos |
|
Takaisin alkuun |
|
|
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 21.12.2007 17:23 Viestin aihe: |
|
|
Oman käsitykseni perusteella Mustanitrauksen hyvät puolet ovat seuraavat:
+ himmeä pinta joka suojaa korroosiolta ja kestää kulutusta paremmin kuin sinistys
+ käsittely kertaluonteinen ts. eli kulu käytössä pois kuten sinistys.
+ nitrattavien pintojen esikäsittelyksi riittää kunnollinen lasikuulapuhallus ja perusteellinen rasvanposto eli ei tarvitse aikaavievää ja kallista pohjahiontaa.
Oheinen yritys suorittaa po. pintakäsittelyä joten sieltä saanee lisätietoja.
http://www.bodycote.fi/fi/Frameset_Menetelm%E4t.htm |
|
Takaisin alkuun |
|
|
hoojii Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 02 Huh 2005 Viestejä: 65
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Homer Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Maa 2004 Viestejä: 1259
|
Lähetetty: 21.12.2007 20:50 Viestin aihe: Re: Nitraus |
|
|
IR kirjoitti: | Ja voiko esim lukon nitrata? Vai pelkästään lukkorungon? |
Lukkorunko on lukon runko. Tarkoititko lukonkehystä?
Niin tai näin, lukonkehyksen voi nitrata kuten piipunkin. Lukon nitraus on ongelmallisempaa nitrauksessa käytettävän korkean lämpötilan vuoksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
IR Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Jou 2004 Viestejä: 158 Paikkakunta: Suomen suurin kala
|
Lähetetty: 21.12.2007 21:35 Viestin aihe: |
|
|
Yep, termit hukassa, mutta lukonkehystä sekä lukkoa tarkoitin.
However, Saavutetaanko lukon nitraamisella mainittavaa hyötyä, sekun yleensä pysyy aika hyvin rasvassa. Lukkokehys taas joutuu jo kovemmalle rasitukselle. Ja niin, tuleeko noista sitten minkä värisiä?
Mutta tosiaan, missä hintaluokissa nuo hommat pyörii. Opiskelijana ei hirveesti ole varaa laittaa ihmeisiin, mutta köyhän ei kannata ostaa halpaa . Tarvitsee ensiviikolla asesepän kanssa jutella tuosta asiasta, hänellä varmasti kokemusta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21367 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 21.12.2007 22:14 Viestin aihe: |
|
|
IR kirjoitti: | Saavutetaanko lukon nitraamisella mainittavaa hyötyä, sekun yleensä pysyy aika hyvin rasvassa. |
Itse olen aina pitänyt lukot kuivina käyttöiänkin kustannuksella. Rasvan, lian ja pakkasen yhdistelmä on paha. Noo, tämä oli vain tämmöisen asiaton toinen tykkää tyttärestä kommentti.
Nitrauksesta sen verran että työssä olen joutunut nitrattujen booriaksiloitten kanssa tekemisiin ja mahdottoman kestävä pinnoite tuo mustanitrauksella saavutettu kerros on. Oikein ihmetyttää. Kunnolla nitratusta piipusta ei pinnoite lähde vaikka kuinka ryynäis. Ainakin semmoinen käsitys on meikäläisellä. Todella mielenkiintoinen vaihtoehto. Mikähän on hintapolitiikka sinistyksen ja nitrauksen välillä? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
IR Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Jou 2004 Viestejä: 158 Paikkakunta: Suomen suurin kala
|
Lähetetty: 21.12.2007 22:23 Viestin aihe: |
|
|
Tarkoitin lähinnä sitä että kevyt rasvarätillä pyyhkäisy, ja kuivalla rätillä ylimääräisten poisto. Eli se ei tosiaankaan ui rasvassa .
Mutta pinta kuitenkin jää liukkaaksi. Lukko ei myöskään altistu risuille,oksille tai pintakosteudelle läheskään niin kovin kuin esim piippu.
Mutta tosiaan, ilmeisesti matalalämpöinen pinnoite saisi olla? Mutta millä lämpötilalla tuo mustanitraus sitten laitetaan? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Homer Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Maa 2004 Viestejä: 1259
|
Lähetetty: 21.12.2007 22:24 Viestin aihe: |
|
|
Mustanitrauksella tulee himmeän musta pinta. Vähän kuin puolimatta musta maali. Voin napata omista raudoista kuvan, jos haluat.
Lukon nitrauksen ongelmallisuudella tarkoitin sitä, että nitrauksessa käytettävä lämpötila saattaa olla korkeampi kuin lukon päästölämpötila ts. materiaalin ominaisuudet muuttuvat ja siksi sepät tuskin suostuvat lukkoja nitraamaan.
Joku materiaalioppinut täsmentäköön asiaa.
Tuolla igorrockin linkissä oli käsittelystä tietoja, myös lämpötiloista = Blacknite. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
IR Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Jou 2004 Viestejä: 158 Paikkakunta: Suomen suurin kala
|
Lähetetty: 21.12.2007 22:36 Viestin aihe: |
|
|
Joo, lueskelin jo monenmoista foorumia läpi, ja on näköjään noita matalalämpö pinnoiteitakin. Mutta pitää sepän kanssa jutella asiasta, kyllä turvallisuus menee meikäläisellä ulkonäön/kestävyyden edelle.
Ei ole kiva jos alkaa aseen palasia lennellä pitkin ampumarataa
KUVIA IHMEESSÄ! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Körmy Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Maa 2004 Viestejä: 1867 Paikkakunta: Kuopio
|
Lähetetty: 31.12.2007 18:13 Viestin aihe: |
|
|
Kiinnostais tämmönen pinnoitusmuoto. Miten lie haulikkoon soveltuisi tuo kauttaaltaan sinistyksen tilalle kun alkaa tuo sinistys olla haalistunut? Suunnitteilla tässä semmonen projekti ij-27:sta. Tuleeko tällä tapaa metallin pintaan mitenkin paksu kerros tuota pinnoitusta? Haittaako siis miten jossain sovituksissa ja mahtaako tuottaa sitä kautta ongelmia. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Browning1886 Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Jou 2004 Viestejä: 897 Paikkakunta: Pirkanmaa
|
Lähetetty: 05.02.2008 18:17 Viestin aihe: |
|
|
Keskustelin aiheesta eilen velipojan kanssa joka tekee työkseen nitraus hommia ja hänen mielestään vanhojen paineenalaisten aseen osien nitraamiseen liittyy niin paljon riskitekiöitä että jättäisi sen tekemättä.
Aseiden osat on lämpökäsitelty valmistajan toimesta jo kertaalleen materiaalivaatimusten mukaan ja jos niitä lähdetään lämmittelemään uudestaan niin kukaan ei pysty sanomaan miten materiaalien ominaisuudet muuttuu prosessissa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Berkele Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Hei 2006 Viestejä: 2232 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 07.02.2008 01:42 Viestin aihe: |
|
|
Piiputhan ovat ainakin nuorrutusterästä. Miten lukot? Luulisin nuorrutuksen olevan sopivin lämpökäsittely lukkoon.
Tuon bodycoten sivujen mukaan mustanitraus tehtäisiin esim 450 asteen (400-550) lämpötilassa. Tällöin ei pitäisi tulla muutoksia nuorrutusteräkseen. Yleensä nuorrutus tehdään korkeammassa lämpötilassa (tyypillisesti 450-650 astetta). Tässä linkissä on hyvät taulukot tyypillisestä nuorrutuslämpötilan vaikutuksesta teräkseen:
http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_4_1_1.php
Eli vaikka käytettäisiin nitrauksessa 550 astetta alenisi myötöraja korkeintaan ~10%, jos osan nuorrutus olisi tehty alunperin 450 asteessa.
Olisiko jollakulla tarkkoja tietoja eri aseissa käytettyjen "rautojen" koostumuksesta ja lämpökäsittelyistä? Saattavat olla tietenkin salaisuuksia.
Nämä kommentini olivat ainoastaan pohdintoja, jotka pohjautuivat oletukselle, että piiput ja lukot ovat tyypillistä nuorrutusterästä. Kannattaa ehdottomasti olla kuitenkin varma mitä tekee ennenkuin alkaa nitrauksia tai muita käsittelyjä tekemään paineenalaisille osille. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Browning1886 Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Jou 2004 Viestejä: 897 Paikkakunta: Pirkanmaa
|
Lähetetty: 07.02.2008 19:40 Viestin aihe: |
|
|
Mustanitrauksen lämpötila on 550 ja esim. vanhojen sakolaisten ja tikkojen lukot ja kehykset on nuorrutuksen jälkeen päästetty 440-450 asteessa.
Nyt jos tällainen vanha kehys mennään nitraamaan niin tulos saattaa pahimmoillaan olla että pinta on kova mutta sisältä kehys on päästynyt liian pehmeäksi ja menettänyt lujuuttaan ja ammuttaessa hajoaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Berkele Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Hei 2006 Viestejä: 2232 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 07.02.2008 21:38 Viestin aihe: |
|
|
Browning1886 kirjoitti: | Mustanitrauksen lämpötila on 550 ja esim. vanhojen sakolaisten ja tikkojen lukot ja kehykset on nuorrutuksen jälkeen päästetty 440-450 asteessa.
Nyt jos tällainen vanha kehys mennään nitraamaan niin tulos saattaa pahimmoillaan olla että pinta on kova mutta sisältä kehys on päästynyt liian pehmeäksi ja menettänyt lujuuttaan ja ammuttaessa hajoaa. |
Ainakin tuolla bodycoten sivuilla näytti olevan kaasutypetyksen alin lämpötila 450 astetta (ylin 530 astetta). Jos siis onnistuisi 450:ssä, ei olisi mitään ongelmia. Toisaalta kun tutkii noita eri nuorrutusterästen nuorrutuspiirroksia, on lujuuden aleneminen 450 asteen päästöstä 550 asteen päästöön maksimissaa 20% luokkaa. Yleensä mitoituksen varmuuskertoimena käytetään vähintään 1,5:a ja luultavasti aseen paineenalaisissa osissa vielä suurempaa. Tällöin ei mentäisi vielä lähellekkään vaarallisia jännityksiä vaikka lujuus alentuisikin sen 20 rosenttia. Tarkka-ampujakillan foorumissa oli hyviä laskelmia ja kuvia elementtimenetelmällä lasketuista jännityksistä lukossa. Aika pieniksi jäivät itseasiassa. Ilmeisesti aseen rikkoutumisessa muutenkaan ei yleensä ole lukko ensimmäisenä hajoamassa.
Itse kyllä mittaisin kovuuden ennen nitrausta ja nitrauksen jälkeen hioisin jonkun näkymättömiin jäävän paikan (esim. kammen alta) ja mittaisin onko kovuus muuttunut. Murtolujuuden saa osapuilleen oikein kertomalla vickers kovuus 3.1:llä.
ps. jos pilkkua viilataan, tarkoittaa nuorrutus juuri tuota karkaisun jälkeistä päästöä tavallista korkeammassa lämpötilassa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Browning1886 Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Jou 2004 Viestejä: 897 Paikkakunta: Pirkanmaa
|
Lähetetty: 08.02.2008 08:54 Viestin aihe: |
|
|
Teräksien lämpökäsittely ei ole ihan noin mustavalkoista hommaa että katsotaan paperilta jotain noin arvoja, mittaillaan pintakovuuksia ja sitten raudat uuniin.
Veljeltä kun tätä asiaa kyselin niin hänen ehdoton mielipiteensä oli että vanhoja aseen osia ei auta mennä nitraamaan koska ei tiedetä materiaalista mitä se on ja kuinka se käyttäytyy nitrauksen jälkeen.
Nämä ovat ammattimiehen kommentteja eikä mitään kyläsepän olettamuksia ja mututuntumia. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|