Petausmassoista

[muke]

[jojoba]

Tästä mun selityksestähän ei ota itekkään selvää, pistetään se perjantain piikkiin. Eli petaus ylös ja alas, ei lipaskuilua sentään. Samaan tyyliin on tarkoitus tehdä kun monet muutkin tällä ja muilla foorumeilla on esittänyt kuvin että tekstien avulla.

Edittiä: Oli hyvä linkki, kiitoksia muke! Täytyneekin katsoa oma P94 lävitse.
_________________
JP Sauer&Sohn Suhl 12/70, 1265
Baikal IJ58M 12/70

[igorrock]

Sen verran kommenttia mukelle että kopiosorvilla tai jyrsimellä tehdään vain tukin ja sen istutusten karkea muotoilu. Sitten vaan veistoraudat (ei siis taltta) käteen, lähelle purkki sovitusmustaa ja tukin tarkempia sovituksia "hieromaan" . Eli käsityö kunniaan.

Tokihan istutuksen voi tehdä massallakin, mutta mielestäni homma kannattaa tehdä kerralla kunnolla koska käsittääkseni toiveissa on saada aseeseen tukki joka kestää sen koko käyttöiän. Ilman massoja po. työ vaatii taitoa ja tarkkuutta, se on selvä. Mutta se taito tulee vain harjoittelemalla ja jollei homma sittenkään onnistu, kannattaa haulikon tukkien teko mielestäni suosiolla unohtaa. Olen itsekin askarrellut jonkin verran kiväärin tukkien kanssa joten luulen suunnilleen tietäväni mistä puhun. Haulikon tukin olen ainakin toistaiseksi jättänyt muille juuri sen vaativuuden vuoksi.

Miten muuten muke hoidat haulikon tukkiesi mitoituksen ? Perän harjan korkeus ja vetopituus on vielä kohtuullisen helppo löytää kohdalleen mutta sivuvääryys saattaakin olla jo vähän hankalampaa

[zapperi]

"Eikös se ole niin että jos petaus massa on kunnollista evästä, niin sille ei tarvitse porailla tartuntapintoja erikseen. Kunnollinen massa tarttuu aina ja myös pysyy. Toisekseen miksi siihen piippu kouruun pitäisi porailla massalle reikiä, eikös näissä meidän aseissa ole yleensä vapaasti värähtelevät piiput?"

En tosiaan tiedä onko se rei´ittäminen välttämätöntä, mutta sitä suositellaan. Kyllä mulla on pysynyt kaikki massat kiinni vaikka reikiä ei ole aina porattukaan. Ja ei kai siitä haittaakaan ole. Se lisää kiinnipitoalueen kokoa, joten teoriassa sen pitäisi olla parantava juttu.

Lisään tuohon aiempaan selvitykseen pistooliperän muotoilusta vielä sen, että itse alkuperäinen pistooliperä kannattaa siis työstää heti alussa pienemmäksi vaikka ihan karkealla viilalla niin että sen päälle saattaa rakentaa sen muotin. Jos siihen haluaa kestävyyttä lisätä, siihen voi sitten porata pienehköjä reikiä siihen pistooliperään (huomatkaa että liika heikentää sitä) tai/ja vaikka lyödä muutaman lyhyen, ohuehkon naulan niin syvälle että massa peittää sen. Mutta en usko että tämä olisi välttämätöntä. Plastic Paddingin laminaattimassa on muutenkin aika stydiä tavaraa, vaikka se onkin kuivuttuaan hyvin helppoa työstettävää sinänsä.
Petauksesta sen verran, että ainakin mun Tikassa oli niin hyvin istuvat metalliosat, että massaa ei tukkiin menny kuin sen piipun alle ja vähän rekyylivasteen reikään.

[muke]

[igorrock]

Kuulostaa pätevältä tuo sinun mitoitussysteemisi. Oletko luonut taulukon itse kokemuksen pohjalta vai onko se jotain ulkomaista lähtöä ? Kotimaisilla tukkisepillä en ainakaan tiedä taulukkoja olevan kuin M. Tervosella ja nyt näköjään sinulla. Valosen Askolla voi ehkä myös olla.

Tuosta tukin petauksesta vielä sen verran että muuan ruotsalainen tukkiseppä (en pysty muistamaan nimeä) sovittaa kiväärienkin tukit niin että petausta ei tarvita. Tarkkaa työtä se vaatii ja siten varmasti myös maksaa.

Itse olen sillä kannalla että kunnollinen haulikon tukki tehdään hyvälaatuisesta eurooppalaisesta pähkinäpuusta. Perusmuotoilu ja rautojen istutusten karkea työstö voidaan (ja kannattaakin tehdä) konetyönä mutta se viimeinen sovitus käsin. Jos käytetään apuna massaa, tuppaa se helposti jäämään näkyville joka ei kyllä ainakaan omasta mielestäni ole mitenkään toivottavaa.
Mutta kun katson tukkiesi kuvia niin näyttääkin siltä että ne tehdään enemmänkin "työkalu" -ajatuksella .

[Sämpy]

Tuosta reikien ja kolojen teosta massattavaan pintaan: kyse ei ole välttämättä siitä etteikö puun ja massan välinen liitos pidä. Se voi hyvinkin pitää mutta jos syyt menee puussa sopivasti ja puu on löyhää, niin puu voikin revetä heti massan alta. Koloilla saadaan tartuntaa syvemmältä kuin puun ihan pinnasta.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[ioni]

[igorrock]

Se puu pahus kun tuppaa elämään ilman kosteusvaihteluiden yms. johdosta .

[zapperi]

Onko kukaan ikinä tehnyt tai suunnitellut tehdä tukkia kyllästetystä puusta?

[zapperi]

[igorrock]

Nykyisin on saatavilla ns. stabiloitua puuta joka käytännössä on tavallista puuta johon on paineen avulla imeytetty jotain polymeeriä. Siinä olisi hyvä vaihtoehtomateriaali muovi- tai laminaattitukille. Idea sinänsä on jo melkoisen vanha koska sitä käytettiin meilläkin jo 70-luvulla kun Helsingin silloisen lentoaseman odotustilan lattioita tehtiin.

Normaali painekylläste ei ehkäise veden imeytymistä puuhun mutta on sen verran kovaa myrkkyä että lahottajasienet eivät ainakaan kovin helposti pysty sillä käsiteltyyn puuhun.

[Sämpy]

[Kaappo]

Jotkut kasa-ampujat vannovat Devconin Plastic Steelin nimiin, jota saa puolen kilon purkeissa. Joidenkin kirjoittajien mielestä se on ehdottomasti parempi kuin Acraglass.

Tässä hyvin professionaaliselta vaikuttava artikkeli pilaripetauksesta ja Devconin esittely samassa. Näyttää mielestäni hyvin uskottavalta.

http://www.6mmbr.com/pillarbedding.html

[Kame]

Kun tota Acraglasin irroitus ainetta on moitittu niin mitä kannattaisi käyttää sen tilalla?