mikä se sitten tappaa hirven

[Pohjola]

onko se jokin ylijumala jos on jossain kansienvälissä sanonu mikä on paras vai hieno ulomainen herrako siihen pitää olla
!&%¤#

[MJSK]

Huomenta päivää

Tässä olen lueskellut tätä topic:ia läpi ja tullut seuraavaan johtopäätökseen tulkitessani meidän aikakautemme pyssymiehiä.

Olen yhtä mieltä var jägaren kanssa ja vaikuttaa, että moni muukin täällä allekirjoittaa tämän.

1. OSUMAKOHTA
2. LUOTI
3. kaliiberi jne.

Tuon luodin osalta olen samaa mieltä Nimrod:n kanssa, että luodin vauhdin tulee olla oikealla alueella, jotta luoti toimisi oikein.

Loppu sitten sisältää enemmän tai vähemmän X-factoria, jonka ennakointi tällä foorumilla, voi olla enemmän tai vähemmän mahdotonta.

Sama x-factor esiintyy foorumin puheenvuoroissa ja niitä sopivasti mulkkaamalla saa mitä haluaa aikaiseksi.

Esim. lsa-55:
...voisin vetää rajan väljyyteen .338. Perusteluna riittävän massan omaava luotivalikoima.

...tuo 6,5-284 on loistava vaihtoehto.

Toisten ampumataidon ja "neitiyden" arvostelu kannattane jättää enemmän tai vähemmän omaan arvoonsa.

JSR:ää kanssa olen samaa mieltä tuosta petri_r:n ampumataidosta, koska tiedän hiukan kaverin taustoja. Mies kuitenkin osuu tauluun käsitykseni mukaan ihan kiitettävästi. Totuus on kuitenkin se, että moni meistä ei osu edes tauluun kiitettävästi. Vaikka tauluun ampuminen ja hirven ampuminen olisikin eri tilanne, niin on kaverilla kuitenkin ns. tekniikka hallussa. Harva meistä kuitenkaan koko kesää treenaa elävään hirveen, ko on se sen verran viddumaista suolistaa sääskien seassa...

Yritän tässä hiukan ohjata keskustelua pois iän ikuisesta kalliberien vertailusta. Kumpaa arvon raati pitää nopeammin tappavana osumana elukassa. Ajatellaan nyt sitten sitä sitä lavan taakse tai lapaan ammuttua osumaa kyljittäin olevaan hirveen.

1. Suuri impulssienergia elukan lapaan, mistä haavakanava ulottuu keuhkoihin, mutta luoti pysähtyy konehuoneeseen tai vasta puolen lapaan. Tässä mietin tilannetta, missä on käytetty ns. nopeasti avautuvaa luotia, joka ei mene läpi elukasta. (oisko esim. oryx tai accubond)

2. Hiukan pienempi impulssienergia, mutta nopeuden tuottamaa impulssia riittää läpi koko elukan. Eli luoti lävistää elukan. Tässä mietiskelen tilannetta, missä käytetään ns. kovaa luotia esim. swift A-frame.

Toisin sanoen. Tappaako elukan osuman aiheuttama shokki (case 1) vai vitaalien läpi vauhdilla sujahtava luoti (case 2), elukan nopeammin. Niin, ja onko siitä reiästä elukan vastapuolella apua sen elukan kuolemaa jouduttaessa.

Tästä ei nyt kannata tehdä mitään kaliiberikeskustelua, vaan jos halutaan vertailla, niin tehdään se vertailu suurin piirtein saman luokan kaliiberien kesken. Nyt kiinnostaa enemmän luodin toiminnan vaikutukset. Tätäkin on varmasti puitu foorumilla jo moneen kertaan, mutta niin on kaliibereidenkin vertailua...

[9.3x622]

9,3x62/Rhino 320 gr ja 45/70 Gow/Woodleight 405 gr, nuo tappaa meikäläisen ampumat hirvet.
_________________
Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio.

[RipeH]

[Nimrod]

Oman kokemukseni mukaan nopeammin avautuva tappaa nopeammin (hirven), mutta varjopuolena saadaan sitten lihahävikkiä. Sitten esim. A-Frame yleensä aina toimii kuin junan vessa, mutta sen ongelmana on juuri se, että elukka menee matkansa ennen kuin kippaa nurin. Tästä huolimatta käytän A-Framea nykyään pääasiallisena hirvikuulana silloin kun metsästän koiralla tai jos maassa on lunta. Sitten kun kyttään tai kutsun, niin Accubond.

Jos hirven haluaa nurin nopeasti, niin Nosler Partition on juuri sopiva lääke siihen.

[petri r]

[hq]

[Nimrod]

Tuosta puhvelihommasta on hauska esimerkki yhden sambialaisen tuttavan kertomuksen mukaan. Tuolloin maa oli vielä kommunistinen ja valtio rajoitti patruunoiden saatavuutta muistaakseni kymmeneen kappaleeseen per vuosi. Jos lisää tarvitsi, niin piti tehdä erillinen anomus ja selitys mihin patruunat olivat huvenneet.

Kun patruunat sitten olivat mitä olivat, oli välillä vuosia, jolloin pojat eivät uskaltautuneet puhvelijahtiin lainkaan ja toisinaan jopa antilooppijahti teetti ongelmia .375:llä. Eräs "roan antelope" oli saanut osakseen puolenkymmentä osumaa ennen kuin se kippasi. Yksi luodeista oli rikkonut lapaluun, josta oli irronnut sirpale, joka oli puhkaissut keuhkon... Muuten elukka oli ollut vain aika lailla mustelmilla.

Eli kuulasta kiinni, myös isommilla pyssyillä. Erityisesti .375:llä, joka puhvelille on skaalan alapäässä, on luodilla valtava merkitys. Toisaalta .375 on vielä ammuttava kaliiperi, eikä sen vuoksi liian vaativa - itse tosin ottaisin puhvelin sisältävään sekajahtiin jonkin "nelisatasen".

[Sarvikuono]

[Pohjola]

pitäskhän alakaa puhuman Tapion velijesten karhun kaavoista, tai siitä itäpuolen äijästä joka pienarillaki niitä pokshautteli
niissä olis jotaki jutunjuurtaki.
eikä tarttis kekkuloija

[VKK]

[lsa55]

[astalo]

Kiitos vastauksista.Nyt tiedän mikä sen hirven tappaa,se on susi!

[Kuikukko]

[NapaHuti]

Alla kaksi tapausta, joiden potentiaalienergiat ja samalla myös liike-energiat tulevat täsmälleen samoiksi.

10 gramman kuula 10 metrin korkeudella
Potentiaalienergia Ep=mgh = 0,01 kg x 9,81 m/s^2 x 10 m = 0,981 J
Osumisnopeus V=(2gh)^0,5 = (2 x 9,81 m/s^2 x 10 m)^0,5 = 14 m/s
Liike-energia Ke=½mv^2 = ½ x 0,01 kg x 14 m/s^2 = 0,981 J
Liikemäärä P=mv = 0,01 kg x 14 m/s = 0,14 Ns

1000 kg:n kuula 0,1 millin korkeudella
Potentiaalienergia Ep=mgh = 1000 kg x 9,81 m/s^2 x ,0001 m = 0,981 J
Osumisnopeus V=(2gh)^0,5 = (2 x 9,81 m/s^2 x 0,0001 m)^0,5 = 0,0443 m/s
Liike-energia Ke=½mv^2 = ½ x 1000 kg x 0,44 m/s^2 = 0,981 J
Liikemäärä P=mv = 1000 kg x 0,0443 m/s = 44,3 Ns

Kysymys kuuluu, että kummanko ottaisit mieluummin rinnan päälle, 10 gramman kuulan kymmenestä metristä vai tonnin kuulan 0,1 millin korkeudesta? Energia on sama, joten ei ole väliä vai onko?